Summer plans 2022
The first long expedition is behind.
I tried to summit the highest mountain in the world without oxygen, without sherpa and solo. I did’t summit, because I had three times bad luck with weather. Luckily, I came back safely and health is okay. I learn a lot how to climb big scale mountains and next time I will change my summit tactics.
In this summer I had a plan to start flying by paraglide. I want to learn how to climb fast up to 4000 m Alpine summit and how to fly back to mountain village in few minutes. I call it “Future Style”, because it’s fast, and sometimes more safe than down climbing, especially on very dangerous mountains. Learning to fly from windy mountains takes about 2 – 3 years and I will start studying in basic course in Chamonix.
After the first Everest expedition I was long time sick. I will focus fitness and climbing exercises, because I have to get back good shape and performance.
__________________________
Kesäsuunnitelmat 2022
Ensimmäinen pitkä 100 päivän vuorikiipeilyreissu Himalajalle on takana.
Tavoitteeni oli kiipeillä Mount Everestille ilman lisähappea, ilman sherpoja ja solona eli ilman kantajia, vuoristo-opasta ja happipulloja. Tänä vuonna Everestin 350 vuorikiipeilijästä kaksi yritti kiipeillä ilman lisähappea ja sherpoja. Toinen meistä oli saksalainen David Goettler, joka onnistui kolmannella yrityksellään kymmenen vuoden projektin jälkeen ja opin häneltä, miten vuorikiipeillä kevyesti ja nopeasti.
Pitkän vuorikiipeilyreissun aikana oli useita erilaisia haasteita. Suorituskyky ja valmius huiputtamiseen olivat hyvällä tasolla; olin kaksi viikkoa lähtötelineissä 6500 metrin korkeudessa, mutta sää vaihtui syklonin johdosta joka päivä, eivätkä sääennusteet pitäneet paikkansa. Ainoa lyhyt sääikkuna tuli aikaisin kauden alussa, pari päivää liian aikaisin, eikä perinteistä seitsemän päivän sääikkunaa toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla tullut koskaan. Etelästä saapuva monsuunikausi alkoi kaksi viikkoa normaalia aikaisemmin, minkä johdosta olin lähellä jäädä lumimyrskyn jälkeen jumiin vuorelle toukokuun lopussa. Uutta lunta oli joka paikassa metrin verran. Monsuunikauden pilvet ja sateet estivät lentokoneiden lentämisen 2800 metrin korkeudessa olevalta Luklan vuoristolentokentältä, joten vuorikiipeilin, kävelin ja juoksin koko matkan 7100 metrin korkeudesta 1500 metrin korkeuteen alas, lopussa intialaisen kaveriporukan kanssa vuoren rinteillä seikkaillen.
Tänä kesänä Everestin retkikunnan jälkeen suunnitelmani oli opetella lentämään vuorelta alas liitovarjolla. Vuorelta alas lentäminen mahdollistaa nopean paluun vuorelta alas. Joillakin vaarallisilla vuorilla se saattaa olla jopa turvallisempi keino laskeutua kuin vuorelta alas kiipeileminen. Suunnitelmani menivät kuitenkin uusiksi juotuani Nepalissa vesijohtovettä, jonka jälkeen olin viisi viikkoa sairaana. Uusien taitojen opettelu siirtyy seuraavalle kesälle.
100 päivän Himalajan reissu oli kropalle iso haaste. Vuorikiipeilin ja olin 70 päivää yli 5000 metrin korkeudessa vuoristossa. Yöt vuoristossa olivat kylmiä, päivät kuumia ja nepalilainen ruoka ei oikein maistunut. Painoni laski kymmenen viikon ajan 1 kg/viikko 68 kilogrammaan, joka on minulle liian vähän. Onneksi suorituskyky säilyi loppuun asti; kolmen kuukauden aikana kestävyys parani ja lihasvoima väheni. Samoin covid ja sairastumiset Himalajan vuoristossa vaativat useamman kerran veronsa. Lentämisen opettelu jää ensi kesään ja keskityn nyt palauttamaan terveyden, painon ja suorituskyvyn ennen ensi helmikuuta. Aikaa on vähän, jos pitää olla kuuden kuukauden päästä helmikuussa jälleen parhaassa kunnossa. Toinen vaihtoehto on lähteä Himalajalle uudelleen keväällä 2024. Tämän vuoden kokemuksia ja fiiliksiä voit seurata Instagramissa ja verkkosivulla.
Syksyllä 2022 opiskelen ICT Business opintoja Tampereen yliopistossa ja hankin yhteistyökumppaneita seuraavaan reissuun. Jos olet kiinnostunut tulemaan kumppaniksi, niin lähetä sähköpostia jussi@do-not-fear.com