77 days climbing without oxygen
Tammikuu, Suomi
Verkkosivu- ja IT-projekti
Logistiikkajärjestelyt
Helmikuu, Suomi
Käynti Sodankylässä, viime hetkellä ennen Himalajalle lähtöä tie vei Sodankylään. Joskus matkat ja reitit ovat ihmeellisiä, kun pitäisi lähteä etelään, mutta löytää itsensä pohjoisesta. Tilanteen mukaan edetään.
Verkkosivu- ja IT-projekti
Logistiikkajärjestelyt
Maaliskuu, Alpit ja Nepal
Yhteistyökuviot mainostoimiston kanssa
Sponsorineuvottelut
Lähtö Suomesta Alpeille
Ajo Suomesta Alpeille, vanha autoni hajosi kirjaimellisesti Vuosaaren satamaan. Viiden päivän kuluttua ajoin Jeep Rubiconilla satamassa laivaan ja lähdin laivalla Saksaan Travemundiin.
Yhteistyökuviot musiikkibändin kanssa
Rahdin valmistelut ja lähettäminen Alpeilla, 6 pv
Rahdin lähettäminen Alpeilta Nepaliin
Rahti 190 kg (7 isoa vuorikiipeilylaukkua) Ranskasta Nepaliin 18.3. –> Tarkoituksena vuorikiipeillä kaksi 8000 m vuorta ilman lisähappea solona. Kaksi laukkua päätyy Qatariin (?!?) ja yksi laukku palaa Alpeille Chamonixiin. Lopulta saan kaikki varusteet Nepaliin ja Everestin Base Campiin kahden viikon päästä 1.4. vuoristojakkien kuljettamana.
Lento Alpeilta Nepalin pääkaupunki Kathmanduun
Lento Genevestä Nepaliin Kathmanduun (1400 m) 18.3. Edellisenä vuonna lähtöni oli kaatunut kalliisiin rahtikustannuksiin, jolloin nukuin Geneven lentokentällä pari yötä selvitellessäni parempia vaihtoehtoja.
Majoittuminen hotellissa, Nepalin pääkaupungissa 5 yötä
Yhteistyöneuvottelut operaattorin kanssa
Verkkosivujen do-not-fear.com julkaisu
Big Mountain Magazine -verkkolehden julkaisu
Lento Kathmandusta vuoristolentokentälle Luklaan
Lento Luklaan (2800 m) 16.3. maailman vaarallisimmalle lentokentälle.
Trekki Pyramidin kautta Everest Base Campiin 2 vkoa
Akklimatisaatiovaihe ja trekki 16.3. alkaen, ensimmäiset päiväunet nukuin univelasta johtuen polulla.
Nousu 30 kg repun kanssa Pyramid-tukikohtaan (5000 m) 23.3. Sherpat tykkäsivät, kun kannoin saman painoista kuormaa kuin he kantoivat. Tosin jotkut heistä kantoivat heinäpaalin kokoisia kuormia, enemmän kuin Jakki-härät.
Saavuin 5000 m korkeuteen italialaiselle sääasema Pyramidille. Sairastin 7 päivää Covidia (yli 39 C kuumetta) + oksennusta -> heikossa kunnossa, mutta suuntasin ylöspäin. Nepalissa olin 7 kertaa sairaana, joista oksennustaudit ja ruokamyrkytykset (4 kertaa) olivat helpoimpia.
Trekki 30 kg repun kanssa Everestin perusleiriin (5350 m). Everestin perusleiri on todella hieno. Oikeampi sana olisi Everest Village, Everest-kylä, jossa asuu vuosittain 1500 vuorikiipeilijää ja sherpaa kahden kuukauden ajan.
Huhtikuu, Nepal
Everest Base Camp
Saapuminen Everest Base Campiin (5350 m) 1.4. juuri ajoissa. Onneksi olin trekannut 5000 metrin korkeuteen 7 – 10 päivää aikaisemmin.
Operaattori aloittaa toiminnan perusleirissä 10.4. Mikään ei täällä ei ole ajoissa, jonka johdosta koko ajan pitää sopeutua. Alkuperäisen aikataulun mukaan minun piti lähteä kiipeämään Base Campista Camp 1:een 1.4. Saimme lähtöluvan vasta 10.4.
Rotaatio 1 – Kala kuivalla maalla
Khumbu-jääputouksen kiipeily 30 kg kanssa (1. kerta) ja Camp 2 (6400 m) perustaminen 10.4. alkaen. Ensimmäinen Khumbu-jääputouksen jääkiipeily yllätti vaativuudellaan. Olin varautunut jyrkän ylämäen jäätikkövaellukseen ja kannoin 30 kg kuormaa, lisäksi 20 C helle uuvutti voimat, jonka takia kiipeily kesti 12 tuntia. Keskellä Khumbu-jääputousta otin tunnin päiväunet. Keskellä päivää alue on Death Zone aluetta, ja 8000 m yläpuolella olevan huippuharjanteen lisäksi toinen todellinen vaaran paikka. Katselin taivaalle, kun lumihiutaleet leijailivat suuhuni. Jostain sain voimaa, ja jatkoin ylöspäin. Illalla Camp 1:een päästyäni olin kuin kala kuivalla maalla. Myöhemmin, hyvin akklimatisoituneena, kiipesin saman reitin puolet nopeammassa ajassa.
Rotaatio 2 – Lumimyrsky ja pelastautuminen lumiluolaan 7100 m korkeudessa
Khumbu-jääputouksen kiipeily 20 kg kanssa (2. kerta) sujui huomattavasti nopeammin (7 h) kuin ensimmäisellä kerralla. Jatkoin vuorikiipeilyä C1 -> C2, ja perustin Camp 2 ylävuoristoleirin (Advanced Base Camp = ABC). Camp 2 on tasainen kuin jalkapallokenttä. Samoin C1-C2 väli on 1 – 2 metrin railoja lukuunottamatta helppo. Keskipäivän auringon paahteessa sekin on raskas, 5000 – 7000 m korkeudessa on parempi kiivetä yöllä.
Kaksi kertaa Lhotsen kiipeäminen 20 kg kanssa Camp 2:sta Camp 3:een. Tässä korkeudessa jonkun käyttäessä happipulloa se on kuin rakettimoottori takapuolen alla, sen verran siitä saa vauhtia 😉 Oma tahti oli 10 askelta, 45 sekuntia lepoa PK2 – VK1 sykkeellä. Camp 3 (7100 m) perustaminen 28.4 jyrkälle (45 astetta) rinteelle. Kuuden tunnin jälkeen laskeuduin alas Camp 2:een alas yöksi.
Lepäsin kahden Camp 3 nousun välissä 24 tuntia Camp 2:ssa.
Toinen nousu Camp 3:een 20 kg kanssa. Saavuttuani Camp 3:een (7100 m) sääennusteet pettivät. Lumimyrsky (yli metri lunta 4 tunnissa, tuuli 80 km/h) oli todella raju ja lähetin jo viimeiset viestini lapsille. Pelastauduin ja kaivoin 4 metrin lumiluolan 7100 m korkeudessa. Onneksi myrsky loppui yht’äkkiä aamuyöllä klo 2.45, samaan aikaan kuin kaverini päätti rukouksensa Sodankylässä. Loppuyö oli taistelua kylmää vastaan ja aamulla aurinko nousi siniseltä taivaalta ja kiipesin omilla jaloilla väsyneenä alas.
Toukokuu, Nepal
Kathmandu Food Camp
50 päivää ylävuoristossa oli pudottanut painoni liian alas. Joka viikko paino putosi yhdellä kilolla. Olin Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa 6 päivää ja söin sen minkä ehdin ja jaksoin. Hyvää vastapainoa 10 tunnin kiipeilypäiville 20 kg kantamuksen kanssa.
Rotaatio 3 – edestakaisin Everestin rinnettä
Palattuani takaisin Everest Base Campiin kuulin, että suurin osa vuorikiipeilijöistä oli lähtenyt edellisyönä Everest Base Campista Camp 2:een. Minulla oli Camp 4 perustamatta ja lähdin seuraavana yönä vuorikiipeilemään tähtikirkkaan taivaan alla Khumbun yli Camp 1:een. Kathmandun lepojakso ja runsashappinen ilma oli tehnyt hyvää ja kiipesin Khumbu-jääputouksen yli rakettimaisella nopeudella (6 h), puolet nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla. Palasin saman tien alas hakemaan viimeisiä varusteita Base Campista. Jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut jatkaa suoraan kohti huippua, koska kevään paras sääikkuna oli aukeamassa, eikä toista sääikkunaa enää tulisi.
Rotaatio 4 – kolmannen kerran 7100 m korkeuteen ja vuoikiipeilijän pelastaminen
Nukuin Base Campissa vain yhden yön ja suuntasin heti uudelleen Khumbu-jääputouksen yli kiipeillen (5 h) Camp 1:n kautta Camp 2:een. Nyt oli jo kiire, sillä sääikkuna kestäisi enää muutaman päivän. Olin kuitenkin jo tässä vaiheessa päättänyt, että lähden vasta varsinaiseen toukokuun lopun sääikkunaan, jota ei koskaan tullut.
Roudattuani kaksi kertaa kamat Camp 1:stä Camp 2:een kuulin, että sääikkuna kestää vielä muutaman päivän. Laskin, että tarvitsen 20 tunnin repun kantamisen jälkeen kolmen päivää lepoa Camp 2:ssa ennen kuin voisin lähteä 36 tunnin huiputusyritykseen (C2 – Summit – C2).
Sääikkuna sulkeutui sunnuntai-iltana, jolloin olisin ollut valmis lähtemään huipulle. Seuraavana aamuna alkoi trombimainen epävakaa vaikeasti ennustettava sää, joka johtui talvikauden vaihtuessa monsuunikauteen lumisateineen. Aasian monsuunikausi oli kaksi viikkoa liian aikaisessa.
Jäin odottamaan ylävuoristoon (6500 m) kahden viikon ajaksi, jonka aikana lähdin tekemään yhden huiputusyrityksen. Sain säätietoja ympäri Eurooppaa ja Himalajan rinteiltä seitsemästä eri lähteestä.
Vuorikiipeiltyäni super-nopeasti (3 h) repun kanssa ilman lisähappea 7100 m korkeuteen (3. kerta), olin jo lähes varma huiputuksen onnistumisesta. Ruokatauon aikana keuhkoputkeni alkoi ilmoittelemaan alkavasta keuhkoputken tulehduksesta. 14 päivää 6500 m korkeudessa ylävuoristossa olivat tehneet tehtävänsä ja hiljalleen kaikille kehittyvä vuoristoyskä kaatoi nousuyritykseni.
Suuntasin 40 kg kantamuksen kanssa 45 asteen Lhotsen lumirinteellä alas Camp 2:een ja päätin, että teen vielä yhden nousuyrityksen toukokuun lopussa Alppi-tyylillä.
Vuorikiipeilin takaisin Everestin Base Campiin. Khumbu-jäätiköllä autoin jalkansa murtanutta vuorikiipeilijää ja jätin hänelle teltan, makuupussin ja makuualustan. Kuulin radiossa, että pelastus-tiimi oli matkalla ylös ja jatkoin matkaa, kun loukkaantuneen luona oli jo auttaja, eikä hän tahtonut enempää apua.
Base Camp oli 20.5. jo melko autio. Suurin osa vuorikiipeilijöistä ja sherpoista olivat lähteneet huiputuksen jälkeen pois vuorelta. Monsuunikausi oli puskemassa vauhdilla päälle ja sääennusteet vaihtuivat joka päivä. Lumivyöryvaaraa ei kuitenkaan ollut ja tikkaat Khumbun jääputouksella olivat vielä jäljellä, joten mahdollisuus huiputukseen oli olemassa.
Rotaatio 5 – Monsuunikausi tuli kaksi viikkoa liian aikaisin
Sumuisena yönä 23.5. lähdin viidennen kerran yksin pimeälle Khumbu-jääputoukselle. Sumu oli niin sankka, että eksyin Khumbu-jääputouksen alla pariksi tunniksi ja palasin Base Campiin. Olin turhautunut, mutta en luovuttanut. Söin pari retkiruokaa ja lähdin uudelleen liikkeelle. Kiipeily sujui hyvin, kunnes taivaalta alkoi leijailemaan lumihiutaleita. Ensin vähän, sitten enemmän. Ja sitten kunnolla. Toinen lumimyrsky oli alkanut. Kausi oli ohi.
Olin jumissa vuorella 500 (vaaka-)metriä Camp 1:n alapuolelle., joka näkyi jo. Lunta oli lanteisiin asti. Viimeinen 500 metriä olisi pitänyt uida lumessa repun kanssa ylämäkeen. Nostin teltan pystyyn ja kiinnitin sen lumimyrskyn takia lumiankkureilla, köydet teltan yli. Keittelin teltan sisällä ja huhuilin radioon, jos joiku olisi vielä linjoilla. Ensimmäisestä lumimyrskystä olin oppinut, että kukaan ei tule hakemaan myrskyn keskeltä pois. Omin jaloin on selvittävä. Energiat olivat vähissä johtuen lumessa kahlaamisesta, ja lumen määrästä johtuen en päässyt ylös enkä alas. Ensimmäistä kertaa tuli mieleen, että kaverin kanssa vuorovedolla latua aukaisten voisi päästä helpommalla.
Radiosta sanottiin, että aukaise polku alas. Ketutti, tiesin, että vuorella on vielä noin 50 henkeä porukkaa, ja minut laitetaan aukaisemaan polkua muille. Lähdin kuitenkin liikkeelle, olisi pitänyt odottaa. Onneksi tunnin päästä selkäni takaa tuli seitsemän hengen sherpa-partio, joka aukaisi polkua vuorovedolla. Peesasin heitä ja kiipesin Khumbun alas 10 tunnissa. Saman putouksen, jonka olin laskeutunut aikaisemmin kolmessa tunnissa. Väsymyksestä johtuen putosin pari kertaa kiinteiden köysien varaan, ja alas päästyäni nukuin lumessa puoli tuntia ennen kuin kävelin repun kanssa viimeisen kilometrin Everestin Base Campiin.
Kesäkuu, Nepal
Paluu vuorelta alas 1.6. alkaen, 2 vkoa. Palasin Himalajan rinteiltä alas Kathmanduun, joka kesti 2 viikkoa. Vuorikiipeiltyäni takaisin Everest Base Campiin juoksin kahdessa päivässä 30 km Namcheen, ja sieltä trekkailin ruokamyrkytyksen jälkeen moikkaamaan Junua ja takaisin Luklan vuoristokentälle 30 km. Odottelin pari päivää lentoa alas vuorelta, kunnes meille ilmoitettiin, että kaikki seuraavan seitsemän päivän lennot on peruutettu. 20 minuutin lentomatka teräslinnulla vaihtui 10 tunnin trekkaamiseen ja 14 tunnin automatkaan. Siis lähdet ensin 50 km reppuvaellukselle Nuuksioon, ja sen jälkeen ajat Helsingistä Lappiin ja takaisin huonolla autolla kuoppaisilla vuoristoteillä. Otin Luklan vuoristolentokentältä seitsemän intialaista mukaani. Vastaamme vuoristopoluilla tuli 200 hevosen ja aasin kulkueita mutaisilla vuoristopoluilla, jonka toisella puolella oli jyrkkä kallio, ja toisella puolella pudotus viidakkoon. Onneksi pääsimme alas ja uusiin seikkailuihin.
Lento Suomeen 15.6.
Heinäkuu – Joulukuu, Suomi
Lennettyäni Suomeen olin viisi kertaa sairaalassa ja 8 kk sairaana, jonka jälkeen terveys alkoi kestämään.
Come Back alkoi helmikuussa 2023.
Havaintoja ja johtopäätöksiä seuraavaan Everest II vuorikiipeilyyn (NO2, solo)
Nepaliin saavuttava helmi – maaliskuussa
Oma kokki ja laajakaistainen satelliittilähetin mukaan
Everestin Base Campiin (5350 m korkeuteen) saavuttava mielellään 10.3. Viimeistään 20.3.
Pitkän ylävuoristossa oleskelun sijaan akklimatisaatiolle on parempi liikkua kevyellä varustuksella ja ilman reppua välipäivinä muilla 5000 – 6000 m vuorilla ja vuoristopoluilla.
Solona kiivettäessä kolmen teltan ja raskaan ylävuoristovarustuksen sijaan vain yksi telttavarustus.
Camp 4 (8000 m, Death Zone) perustaminen 1.5. mennessä
5 – 10 päivän lepo Camp 4 perustamisen jälkeen, palautuminen 30 h urheilun jälkeen, 3 – 4 pv:n käynti Kathmandussa
Huiputusvalmius (5350 m) viimeistään 10.5. alkaen
4 – 11 päivän sääikkuna talvikauden ja monsuunikauden välissä on yleensä 10. – 31.5. Sääikkunan keskimmäinen päivä on useimmiten ollut 23.5. Viimeiset talvet hieman aikaisemmin 10. – 15.5.
4 – 5 päivän (100 h, josta 50 h vuorikiipeilyä) huiputusyritys sääikkunassa, Everest Base Camp – Summit (8849 m) – Base Camp
36 tunnin huippukiipeily, C2 (6500 m) – Summit (8849 m) – C2 (6500 m), arviolta 23.5. Suorituksen aikana ylös mennessä 4 h nukkuminen C4:ssa 8000 m korkeudessa, josta lähtö huipulle 20 h yhtäjaksoiseen suoritukseen ilman lisähappea 70 ml/kg/min klo 18.00, jolloin huiputus 14 h jälkeen klo 08.00 aamulla ja paluu valoisalla.
