Sea to Summit Expedition
10 tiimin vuorikiipeilyjoukkue
Vuorikiipeily on joukkuelaji
Kiipeilyverkostooni kuuluu noin 20 kansainvälistä sidosryhmää, jotka olen organisoinut tiimeiksi ja yhteistyösuhteiksi. Käytännössä tiimit ja vuorikiipeilyn tukiverkostot muodostuvat ystävistä, ystävien tutuista, puolituttavista, paikallisista toimijoista, palvelusopimuksista ja kumppaneista, joiden kanssa olen rakentanut osaamista suurille vuorille.
Lisäksi olen rakentanut mediakanavia, sponsoriyhteistyötä, yhteistyöverkostoja ja logistiikkaketjua Euroopasta Mount Everestin huipulle sekä Suomen ja Alppien välille. Uskomattoman paljon aikaa ja resursseja käytetään maiden väliseen rahtiin, varastoihin, laitteiden hankintaan ja korkeiden vuoristoalueiden leirien rakentamiseen.
Yksi tärkeimmistä joukkueista koostuu kavereista, jotka välittävät säätietoja Euroopasta satelliittiyhteyden kautta Everestin rinteille 6 000 – 8 850 metrin korkeudessa ylävuorilla, joissa ei ole Internetiä.
Jussi
Yhteistyökumppanit
Lapin Kiipeilijät, Arctic Climbers
Kiipeilytiimi Alpeilla
Kiipeilytiimimme Chamonixissa harjoittelee neljä kertaa viikossa, 2 – 6 tuntia kerrallaan. Viikonloppuisin kiipeilemme pidempiä reittejä.
Vuorikiipeilyvalmentajani Alpeilla on Rob Powell, joka on kiipeillyt Alppien pohjoisseiniä ja Trango Towerin. “His accomplishments include the Eternal Flame on Trango Tower, the Eiger North Face, the Grandes Jorasses North Face, the Petit Dru North Face, as well as creating new routes in, New Zealand, Mexico, India, and Greenland.”
Kestävyystiimi Suomessa
Kestävyysvalmennus ja -testaus Suomessa
Suomessa kestävyysvalmentajani ohjaa kestävyysharjoittelua, jota testataan säännöllisesti testausaseman kanssa Tampereella tai Sveitsin Zionissa. Urheiluhieroja vastaa lihashuollosta ja lääkäriasema terveydestä. Urheilulääkäriasema vastaa terveydenhoidosta, rokotuksista ja tarvittavasta kuntoutuksesta
Akklimatisaatiotiimi Suomessa
Akklimatisaatio-osaamiseni on kehittynyt yhteistyössä vuoristotaudista väitelleen lääketieteen tohtori Heikki Karisen ohjaamana ja lukemalla artikkeleita akklimatisaatiosta ja vuoristotaudista sekä soveltamalla opittua käytäntöön. Yhteistyökumppani Medidyne Nordic Oy on antanut käyttööni rannepulssioksimetrin, jota olen testannut Sveitsissä 4000 metrin korkeudessa sekä käyttänyt päivittäin ensimmäisellä Everestin reissulla ylävuoristossa. Medidynen Nonin rannepulssioksimetrin lisäksi käytän GPS-sykemittaria ja älysormusta, joista saan monipuolista dataa. Kestävyysvalmentajaltani saan tarvittaessa happiteltan käyttööni, jolla voi lyhentää akklimatisaatioaikaa.
Sääpalvelu Sveitsissä ja Säätiimi Alpeilla
Säätiimi Alpeilla – yksi tärkeimmistä tiimeistä
Everestin vuorikiipeilyssä toiseksi isoin haaste on selviytyminen huippuvirtauksessa, jonka pakkasvaikutus tuulessa nousee talvella tappavaan -60 C asteeseen ja kesällä muutaman tunnin siedettävään -35 C asteen pakkaseen. Kovassa tuulessa (yli 40 km/h) on raskaampaa vuorikiipeillä, joka kuluttaa enemmän happea ja paleltumien riski on suurempi. Lämpimällä säällä (pakkasvaikutus -25 C) ilmanpaine on korkeampi, jolloin ilmassa on enemmän happea ja kevyessä tuulessa lihasten hapenkulutus on pienempi.
Vuoristosää on ratkaiseva tekijä huiputuksen onnistumisen kannalta. Vuoristosään ennustaminen ratkaisee, milloin kannattaa lähteä huipulle. 1980-luvulta 2020-luvulle vuorikiipeilyssä on kehittynyt eniten sääennusteiden tarkkuus ja varusteiden keveys. 1980-luvulla puskettiin kovaa tuulta vasten, kun tuulisen talven ja monsuunikauden väliin jäävää sääikkunaa ei osattu ennustaa riittävän tarkasti. 2020-luvulla Himalajan yli kulkevan lentoliikenteen sensorit ja kehittynyt data-analytiikka mahdollistavat paremmat sääennusteet. Tieto on käytössä Everestin internet-yhteyden kautta perusleirissä ja satelliittiyhteyksien kautta ylävuoristossa.
Covid-pandemian alkaessa lentoliikenne Himalajan yläpuolella väheni 90 %, jolloin sääennusteet huononivat, mikä osoittaa lentoliikenteen merkityksen sääpalveluiden tarkkuudelle.
Kaverini Alpeilla ja Suomessa välittävät sääennusteita Himalajan ylävuoristoon satelliitti- ja bluetooth-yhteyden kautta puhelimeeni. Sääennusteet saan sveitsiläiseltä sääpalvelulta, ilmaisista vuoristosääpalveluista (mountain-forecast.com), operaattoriltani, seuraamalla vuoriston sääolosuhteita sekä kysymällä tietoa Base Campissa ja omasta sääasemastani.
Sveitsiläinen sääpalvelu
Some-tiimi ja tuotantoyhtiö Suomessa
Some- ja verkkosivutiimi
Nardus Media Oy on kehittänyt verkkosivujani ja päivittää juttuja verkkosivuilleni vuorikiipeilyn aikana. Nardus Media Oy rakentaa parhaillaan verkkokauppaa vuorikiipeilu- ja vuorijuoksuliiketoimintaa varten. Nardus Medialla on osaamista designista ja teknisistä pohjaratkaisuista ja toteutuksesta.
Go Expo Outdoor-messujen kanssa on valmisteltu yhteistyötä, joka toteutuu jossain vaiheessa.
Käytössäni on verkkosivut, neljä some-kanavaa, monipuolinen kuvauskalusto ja muutama yhteistyösopimus mediayhtiöiden kanssa. Seuraavan vuoden aikana aloittan liitovarjohypyn ja Jeep vuorivideokuvaukset Alpeilla.
Jos olet kiinnostunut liittymän some-osaajana some-tiimiin tai drone-pilottina vuorivideokuvausprojektiin, ota yhteyttä.
Tuotantoyhtiö
Logistiikkajärjestelmä Alpeilla ja Himalajalla
Logistiikkaketju mereltä huipulle
Logistiikkaketjuuni kuuluvat varastot Suomessa, Ranskassa ja Nepalissa, rahtipalveluiden käyttö ja lennot Nepaliin sekä liikkuminen Suomen ja Alppien välillä autolla ja laivalla. Paikalliset Nepalin sisämaan lennot toteutuvat operaattorin toimesta, joka vastaa logistiikkaketjusta kansainväliseltä lentokentältä perusleiriin.
Logistiikka on ollut Himalaja-kiipeilyn projektinhallinnan musta joutsen. Nepaliin lähtöni on siirtynyt kahdesti logistiikan takia. Ensimmäisellä kerralla odotin lämpöisiä ja kevyitä Scarpan uusia vuorikiipeilykenkiä Italian tehtaalta 1,5 vuotta. Toisella kerralla logistiikkaketjuni pysähtyi Geneven lentokentälle, jossa 1,5 vuorokauden ajan yritin selvittää lisämatkatavaroiden rahtikustannuksia, jotka olisivat olleet 130 kilolta 10 000 $. Lentoyhtiö kertoi hinnan vasta ostettuani lentolipun. Yleensä 1000 – 2000 € riittää lentoihin ja rahteihin. Kolmannella kerralla pari varustelaukkua päätyi Qatariin ja varusteita varastettiin 7100 metrin korkeudesta.
Varusteiden, logistiikan, ylävuoristoleirien ja sään johdosta Himalaja-vuorikiipeily on eräänlaista strategista shakkia, jossa 2 – 3 vuotta aikaisemmin pitää kuvitella itsensä 8000 metrin ratkaisukohtaan ja alkaa purkamaan siitä vuorikiipeily-yhtälöä taaksepäin.
Operaattori Himalajalla
Nepalin lain mukaan vuorikiipeilyluvan voi saada vain kaupallisen operaattorin eli palveluita tuottavan länsimaisen tai paikallisen yrityksen kautta. Yksityishenkilönä ei voi saada vuorikiipeilylupaa Nepalin hallitukselta Everestille. Mielestäni on hyvä, että toiminta on organisoitua, koska vuorikiipeily alkaa vasta perusleiristä.
Operaattorini Nepalissa on kokenut toimija, jolla on useita erilaisia työntekijöitä. Käytännössä olen sopinut yhteyshenkilön kanssa sopimuksesta ja järjestelyistä, tarvittavista asiakirjoista sekä logistiikasta Euroopasta Nepaliin ja perusleiriin. Operaattori vastaa vuorikiipeily- ja muista luvista sekä maksuista Nepalin viranomaisille sekä paikallisille toimijoille ja palvelun tuottajille. Operaattori vie varusteeni perusleiriin, ja saan ruuat perusleirissä. Perusleirin yläpuolella vuorikiipeilen ilman sherpaa, opasta ja kantoapua.
Vuonna 2022 pääsin perehtymään ison operaattorin toimintaan ja jotain mittakaavaa saa siitä, että heillä on käytössään kaksi helikopteria, yli 20 varastoa, toimintaa 14 Base Campissa kaikilla yli 8000 m vuorilla ja Everestin perusleirissä 300 työntekijää, jossa ei ole edes kantajia mukana.
Etsintä- ja pelastustiimi (SAR) Himalajalla
Search and Rescue -palvelu mahdollistaa reaaliaikaisen satelliittiseurannan web-kartalta, satelliittiviestit SMS-viesteinä internetiin, pelastuspalvelun SOS-napista ja trackback toiminnon whiteoutissa.
100 gramman satelliittilaitteen SAR-palvelu perustuu viestiyhteyteen, paikantamiseen ja pelastuspalveluun. Pelastuksen käynnistää SOS-napin painaminen. Paikannus tehdään Web-kartan sijainnin ja korkeuden avulla, jonka jälkeen tehdään riskianalyysi pelastajien turvallisuudesta ja pelastuksen haasteellisuudesta. Pelastus suoritetaan Land Patrol tai Air Rescue pelastuspalveluna eli käytännössä operaattoreiden organisoimana jalkaisin sherpojen ja muiden vuorikiipeilijöiden toimesta tai pelastushelikopterilla viranomaisten ja vuoristohelikopterilentäjien toimesta. Pelastus tehdään ensin Base Campiin, jossa lääkäri tekee arvion, josta helikopterilennolla kuljetetaan edelleen sairaalaan pääkaupunkiin Kathmanduun, jossa annetaan tarvittava hoito ja edelleen kuljetetaan kotimaahan, jossa kuntoutus.
Viestiyhteyden ylävuoristosta saa myös radiopuhelimella operaattoriin, josta edelleen Everestin perusleirin wlan-yhteyden kautta eteenpäin.
Tarvittaessa operaattori lähettää pelastuspartion pelastustehtävään, mutta 7100 metrin yläpuolelta on tultava omin jaloin alas 6500 metrin korkeuteen. Nykyään pelastusoperaatioita on tehty ns. long linellä 7100 metrin korkeudesta, mutta se edellyttää hyvää säätä ja pelastettavan olemista tajuissaan. Tajuttoman henkilön pelastus onnistuu 6500 korkeudesta.
Itävallan Alppikerhon jäsenyyden kautta olen saanut käyttööni pelastuspalvelun Alpeilla. Samoin Ranskan puolella helikopteripelastuspalvelu on paikallisten vuoristopelastushelikoptereiden osalta ilmaista. Alpeilla matkapuhelin kuuluu lähes kaikkialla, toisin kuin Nepalissa, joka on suurelta osin matkapuhelinverkon kuuluvuuden katveessa.
Pelastautumisessa ensisijainen vaihtoehto on oma selviytyminen vuoristossa. Pelastushelikoptereilla on rajoittunut mahdollisuus korkeuden, sään ja maaston suhteen. Viestiyhteyksien on oltava vuorella aina kunnossa, jotta pelastajiin voi ylipäätään saada yhteyttä. Paikantaminen on myös toinen must-juttu, jolla luodaan edellytykset pelastustehtävän aloittamiselle. Vuorikiipeilyyn ja selviytymiseen vaikeissa olosuhteissa liittyy aina omien suorituskykyjen, maaston, korkeuden ja sään arviointi. Vuoristossa sää saattaa muuttua hetkessä, joten kehossa on oltava riittävästi energiaa ja nestettä ja otsalampuissa virtaa, jotta myrskyssä voi jatkaa matkaa kehon tuottaessa lämpöä. White outissa voi käyttää lumeen 100 m välein laitettavia 50 cm tikkuja ja käyttää GPS:n trackback-toimintoa.