{"id":2278,"date":"2022-03-11T14:14:14","date_gmt":"2022-03-11T12:14:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.jussihaikka.fi\/fi\/?page_id=2278"},"modified":"2024-03-10T17:33:18","modified_gmt":"2024-03-10T15:33:18","slug":"akklimatisaatio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/","title":{"rendered":"Akklimatisaatio 70 – 100 pv"},"content":{"rendered":"

Akklimatisaatio<\/h1>\n

Mount Everestin vuorikiipeily ilman lis\u00e4happea vaatii 70 ml\/kg\/min hapenottokyky\u00e4 ja 70 – 100 p\u00e4iv\u00e4n akklimatisaatiota isolla vuorella<\/h2>\n

\"\"<\/em><\/p>\n

Moikka, t\u00e4ll\u00e4 kerralla blogin aihe pureutuu todellisten kest\u00e4vyysurheilijoiden ja tekniikan ihmelasten mielenkiinnon kohteeseen, miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 huipulle ilman happilaitteita. Olen tutkinut aihetta kolme vuotta eri l\u00e4hteist\u00e4 ja selvitt\u00e4nyt, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat sopeutumiseen Himalajan huipun suurimpaan haasteeseen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n blogissa pohditaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00e4heisesti syy-seuraussuhteita Everestin ratkaisukohdan (8000 m) olosuhteista fysiologisiin vaatimuksiin, korrelaatioihin ja pohdintaan, onko hapenottokyvyn ja akklimatisaatioajan lis\u00e4ksi olemassa sopeutumistekij\u00e4 X vai ei. Jutusta saisi aiheita useampaan graduun, ja kentt\u00e4ty\u00f6 voisi olla mielenkiintoista, mutta haastavaa.<\/p>\n

Mielenkiintoisia lukukokemuksia!<\/p>\n

Hapen puute on Mount Everestin suurin haaste<\/h2>\n

Mount Everestin huippuharjanteella on 1\/3 happea merenpinnan tasoon verrattuna<\/h3>\n

Siirrytt\u00e4ess\u00e4 merenpinnan tasolta korkeammalle ilmanpaine laskee, jolloin my\u00f6s hapen osapaine laskee samassa suhteessa. Everestin huipulla vajaan 9000 metrin korkeudessa ilmanpaine on noin 30 % merenpinnan tasosta, joten hapen osapaine on vastaavasti 30 % merenpinnan tasosta eli happea on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 vuorikiipeily on l\u00e4hes mahdotonta.<\/p>\n

\u201dMount Everestin vuorikiipeilyss\u00e4 suurin haaste on hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4 8000 metrin yl\u00e4puolella.\u201d – Jussi Haikka<\/em><\/h4>\n

Hapenottokyky laskee merenpinnan tasolta huipulle noustessa vastaavasti 70 %, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 70 ml\/kg\/min maksimihapenottokyky laskee 21 ml\/kg\/min tasolle. Vastaavasti aerobisen kynnyksen hapenottokyky laskee 40 ml\/kg\/min tasolta 12 ml\/kg\/min tasolle, joka teoreettisesti mahdollistaa varusteiden kanssa 1000 nousumetrin 4 tunnissa, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin 8 tunnissa.<\/p>\n

Hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttavat my\u00f6s vuodenaika sek\u00e4 s\u00e4\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 on enemm\u00e4n korkeapainetta, jolloin happea on enemm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Lis\u00e4ksi tuulisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4 happea kuluu enemm\u00e4n tuulenvastuksen voittamiseen ja kylm\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kroppa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiaa ja happea samaan tapaan kuin auton kylm\u00e4 moottori polttoainetta. Huipulla kannattaa k\u00e4yd\u00e4 kirjaimellisesti hyv\u00e4n s\u00e4\u00e4n aikana.<\/p>\n

Vuorikiipeilyprojektin aikana olen saanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni my\u00f6s julkista materiaalia h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4jien koulutukseen liittyen, jossa on kerrottu ihmisen fysiologiasta ja oireista hapenpuutteessa. Palaan aiheeseen mahdollisesti my\u00f6hemmin p\u00e4ivitt\u00e4ess\u00e4ni blogia.<\/p>\n

Lento 8000 metrin korkeuteen? \u2013 kehon fysiologinen toiminta yli 8000 metriss\u00e4<\/h3>\n

Jotta liikkuminen matkustajalentokoneiden korkeudessa, seitsem\u00e4n kilometri\u00e4 Manhattanin pilvenpiirt\u00e4jien yl\u00e4puolella olisi mahdollista ilman happilaitteita, hapenottokyky eli kehon kyky hapettaa lihaksia rasituksessa, pit\u00e4\u00e4 olla riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 noin 65 – 70 ml\/kg\/min. Kyseinen taso vastaa olympiahiiht\u00e4jien maksimihapenottokyvyn tasoa. Edell\u00e4 mainitusta mittayksik\u00f6st\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 kehon massa (77 kg) ja kannettava massa (15 – 20 kg) on absoluuttisen hapenottokyvyn (l\/min) ohella merkityksellinen.<\/p>\n

\u201dJos ihminen vied\u00e4\u00e4n merenpinnan tasolta suoraan 8000 metrin korkeuteen, h\u00e4n kuolee hapen puutteeseen alle nelj\u00e4ss\u00e4 minuutissa.\u201d (tieteelliset artikkelit)<\/em><\/h4>\n

Jos vuorikiipeilij\u00e4 on liian kauan liian korkealla, h\u00e4nelle kehittyy hengenvaarallinen vuoristotauti. Yli 8000 metrin korkeudessa pyrit\u00e4\u00e4n liikkumaan mahdollisimman nopeasti. Reippaasti liikuttaessa kehon happipitoisuus kuitenkin laskee, joten vauhti pit\u00e4\u00e4 optimoida siten, ett\u00e4 yli 8000 metrin korkeudessa vietet\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n aikaa, mutta kehon happitasot ja toimintakyky arktisessa huipputuulessa s\u00e4ilytt\u00e4en. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 energian ja kuuman veden saantia 30 tunnin huippusuorituksen aikana.<\/p>\n

Death Zone<\/h3>\n

\u201d8000 metrin yl\u00e4puolella on kuolemanvy\u00f6hyke, samaan tapaan kuin moottoritiet\u00e4 ylitett\u00e4ess\u00e4. Jos seisot liian kauan moottoritiell\u00e4, kuolet.\u201d<\/em><\/h4>\n

8000 metrin korkeudessa keho ei en\u00e4\u00e4 palaudu, vaan alkaa tekem\u00e4\u00e4n hidasta kuolemaa, joten siell\u00e4 ei kannata viett\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 aikaa. Saamani tiedon mukaan 6500 metri\u00e4 on korkein pitk\u00e4n ajan korkeus, jossa ihminen on asunut kuukausia. Oman arvioni mukaan korkein mahdollinen akklimatisoitumisen raja on 7000 metrin korkeudessa, joten sen yl\u00e4puolelle ei voi en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaisesti sopeutua, koska keho alkaa kulumaan hapen puutteen takia. 7000 metrin korkeudessa on kuitenkin noin 10 % enemm\u00e4n happea kuin 8000 metrin korkeudessa, joten siell\u00e4 keho ei en\u00e4\u00e4 kulu lis\u00e4\u00e4 huiputuksen j\u00e4lkeen. 7000 metri\u00e4 on korkein korkeus, josta voi pelastaa jalkaisin ja 6000 metrist\u00e4 helikopterilla, joten sekin puoltaa huipulta laskeutumista suoraan 7100 metrin korkeuteen C3-tukikohtaan.<\/p>\n

Vuoristotauti<\/h2>\n

Vuoristotauti johtuu liian pitk\u00e4\u00e4n liian v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 hapen saannista. Suomalainen l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Heikki Karinen on tutkinut ja tehnyt ansioitunutta kentt\u00e4ty\u00f6t\u00e4 Himalajan vuoristossa sek\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan vuoristotaudista. Olen muutamaan otteeseen konsultoinut Heikki Karista ja lukenut h\u00e4nen artikkeleitaan vuoristotaudista ja sen ensitoimenpiteist\u00e4.<\/p>\n

Happisaturaatio (PO2) ja rannepulssioksimetri<\/h3>\n

\u201dHappisaturaatio tarkoittaa veren happipitoisuutta, jota voidaan mitata happisaturaatio- eli pulssioksimetrill\u00e4.\u201d (Medidyne, tieteelliset artikkelit)<\/em><\/h4>\n
\"\"
Nonin rannepulssioksimetri, Medidyne Nordic<\/figcaption><\/figure>\n

Ensimm\u00e4inen sponsorini, Medidyne Nordic, on antanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni uuden teknologiatuotteen rannepulssioksimetrin, jossa anturi on sormen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja mittari ranteessa. Saamani happisaturaatiomittari on kuin k\u00e4\u00e4nteinen auton nopeusmittari. Jos lukema laskee liian alas, on nousu keskeytett\u00e4v\u00e4 ja laskeuduttava 500 korkeusmetri\u00e4 alasp\u00e4in. Liikkuessa veren happipitoisuus eli happisaturaatio on matalampi kuin levossa ja sen seuraaminen voi olla vuoristo-olosuhteissa haastavaa.<\/p>\n

Toinen tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 happisaturaatiomittaria levossa. Vuoristotauti tulee yleens\u00e4 viiveell\u00e4 suhteessa akklimatisaatiotasoon, akklimatisaatiokykyyn, noustuun korkeuteen ja nousunopeuteen ja se alkaa yleens\u00e4 aamuy\u00f6ll\u00e4. Jos silloin happisaturaatiomittarin lukema on liian alhainen, on noustava makuupussista ja aloitettava pime\u00e4ll\u00e4 ja kylm\u00e4ll\u00e4 vuorella v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti laskeutuminen 500 korkeusmetri\u00e4 alempaan korkeuteen.<\/p>\n

Medidynen happisaturaatiomittarin lis\u00e4ksi Oura-\u00e4lysormukseen (gen3) on tulossa p\u00e4ivityksen\u00e4 happisaturaatio-ominaisuus vuoden 2022 aikana.<\/p>\n

Lake Louise -testaus<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

1. Hapenottokyvyn (MAX VO2) korrelaatio Mount Everestin huiputtamiseen ilman lis\u00e4happea<\/h2>\n
\"\"
Kest\u00e4vyys on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 vuorikiipeilless\u00e4 Mount Everestin huipulle ilman lis\u00e4happea ja sherpaa.<\/figcaption><\/figure>\n

1.1 Hapenottokyvyn korrelaatio huiputustodenn\u00e4k\u00f6isyyden kanssa<\/h3>\n

\u201d1980-luvun tutkimuksen mukaan hapenottokyvyll\u00e4 on selke\u00e4 korrelaatio huiputustodenn\u00e4k\u00f6isyyden kanssa.\u201d (tieteelliset artikkelit)<\/em><\/h4>\n

Happipulloilla vuorikiipeilt\u00e4ess\u00e4 8849 metrin korkeus vastaa hapen osapaineen osalta noin 6000 metrin korkeutta eli hapenottokyvyn ei tarvitse olla kuin 70 % verrattuna siihen, ett\u00e4 huipulle nousee ilman happipulloja. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 marathonilla se tarkoittaa ilman lis\u00e4happea alle kolmen tunnin aikaa ja happipullojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 4,5 tunnin aikaa.<\/p>\n

1.2 Hapenottokyvyn (VO2) testaus<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

1.3 Voimantuottokyvyn merkitys suorituskykyyn ja hapenkulutukseen<\/h3>\n

\u201dOptimitilanteessa vuorikiipeilij\u00e4ll\u00e4 on suhteellisen suuri voimantuottokyky, kevyt kehon paino ja kest\u00e4v\u00e4 iso moottori \u2013 syd\u00e4n.\u201d – Jussi Haikka<\/em><\/h4>\n

Kehon voimantuottokyvyll\u00e4 on merkityst\u00e4 suorituskykyyn ja hapen kulutukseen liikuttaessa 15 – 20 kg varusteiden kanssa yl\u00e4m\u00e4keen. Pienempikokoiselle 20 kg peruskantamus yl\u00e4vuoristossa lis\u00e4\u00e4 kannettavaa kokonaismassaa suhteessa enemm\u00e4n kuin suurempikokoiselle vuorikiipeilij\u00e4lle. Suuremman kehon suuremmasta tilavuudesta on hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 pakkasvaikutusta vastaan ett\u00e4 energian ja voimantuottokyvyn kannalta. Kevytrakenteinen vuorikiipeilij\u00e4 painaa v\u00e4hemm\u00e4n, joten sen kuljettaminen on luonnostaan kevyemp\u00e4\u00e4 ja nopeampaa. Vuoriston kovat olosuhteet vaativat kuitenkin vaikeissa olosuhteissa my\u00f6s hetkellist\u00e4 voimantuottokyky\u00e4, koska myrskyss\u00e4 liikkuminen helpoissa maastonkohdissa muodostuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeaksi, jollei mahdottomaksi.<\/p>\n

1.4 Lis\u00e4kantamuksen vaikutus nousunopeuteen ja suorituskykykerroin<\/h3>\n

Omissa kentt\u00e4tutkimuksissani olen todennut 10 % lis\u00e4kantamuksen hidastavan vauhtia tasaisella 10 % (Cooperin testi). Vastaavasti omissa kentt\u00e4tutkimuksissani 20 asteen yl\u00e4m\u00e4ess\u00e4 10 % kantamus on hidastanut vauhtia 20 %. Eli yl\u00e4m\u00e4ess\u00e4 kannettavat kilot ovat ainakin kaksinkertaisia. Yksiselitteist\u00e4 kaavaa ei ole olemassa, mutta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on se, ett\u00e4 kannettava massa pit\u00e4\u00e4 saada alas ja kest\u00e4vyyskunto sek\u00e4 maksimivoimatasot korkealle.<\/p>\n

\u201dYl\u00e4m\u00e4ess\u00e4 10 % kantamus hidastaa 20 %.\u201d – Jussi Haikka<\/em><\/h4>\n

Laskiessani aikaa eri korkeuksista huipulle ja takaisin p\u00e4\u00e4dyin vertailemaan omaa kuntoani vuoristojuoksija Kilian Jornetin kuntoon, kun tiesin molempien ajan 10\u00a0000 metrin juoksussa. Lopputuloksena p\u00e4\u00e4dyin siihen, ett\u00e4 verrattuna Kilian Jornettiin suorituskykykertoimeni on 1,20. Lis\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 kantamus 20 kg kuormaksi ero tasoittuu 1,15 kertoimeksi. Toisaalta h\u00e4nell\u00e4 on suurempi kokemus omista \u00e4\u00e4rirajoista vuoristossa, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen suorituskykykerroin ajan suhteen on 1,25. Suorituskykykerroin auttaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarvittavaa aikaa vuoristossa liikkumiseen. Se on kuitenkin k\u00e4ytt\u00f6kelvoton siirrytt\u00e4ess\u00e4 Everestilt\u00e4 jyrkempiin maastoihin.<\/p>\n

2. Akklimatisaation aika ja korkeus<\/h2>\n

 <\/p>\n

Acclimatization 22 of April 2022<\/h2>\n
KIRJOITETTU JUSSI HAIKKA<\/a><\/span><\/span><\/div>\n
\n
\"\"
Akklimatisaatiosuunnitelma, Mount Everestin vuorikiipeily ilman lis\u00e4happea. <\/strong>Akklimatisaatio n\u00e4kyy kuvassa sinisell\u00e4, akklimatisaatiosuunnitelma on vihre\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n hetkinen tilanne on punaisena ruutuna. Sponsori Medidyne Oy:n Nonin Wrist Oxygen -mittarin happisaturaatiolukemat (SPO2, %) n\u00e4kyv\u00e4t kuvassa yl\u00e4vuoristojaksojen yl\u00e4puolella. Huiputustodenn\u00e4k\u00f6isyys on 40 – 60 %.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n
\n

2.1 Akklimatisaatio \u2013 sopeutuminen v\u00e4h\u00e4happiseen ilmaan<\/h3>\n

Akklimatisaatio tarkoittaa sopeutumista korkeaan korkeuteen eli ohueen v\u00e4h\u00e4happiseen ilmaan. Ihmisen pit\u00e4\u00e4 liikkuessa hapettaa lihaksia, jotta niill\u00e4 voi tehd\u00e4 raskasta ty\u00f6t\u00e4. Kun happea on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, liikkuminen on raskaampaa ja hitaampaa.<\/p>\n

\u201dSuorituskyky yli 8000 metriss\u00e4 ilman happipulloja vaatii suurta hapenottokyky\u00e4 ja pitk\u00e4\u00e4 akklimatisaatiojaksoa.\u201d – Jussi Haikka<\/em><\/h4>\n

Ilman lis\u00e4happea vuorikiipeilt\u00e4ess\u00e4 akklimatisoituminen on ratkaisevaa ja vaatii v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 75 p\u00e4iv\u00e4n akklimatisaatiojakson. Ensimm\u00e4iset vuorikiipeilyretkikunnat, jotka 1970-luvulla ja 1980-luvulla valloittivat vuoren ilman happipulloja, lensiv\u00e4t Nepaliin helmikuun lopussa. Oma ratkaisuni on aloittaa akklimatisoituminen viiden viikon jaksolla Alpeilla tammi-helmikuussa ja jatkaa sit\u00e4 75 p\u00e4iv\u00e4n jaksolla Nepalissa maalis-toukokuussa. Akklimatisoitumiseen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s huippu-urheilijoiden k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 happitelttoja ja vuoristomajoja, jotka ovat arvokkaita investointeja.<\/p>\n

Akklimatisaatio tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nukkumiskorkeuden siirt\u00e4mist\u00e4 250 – 300 korkeusmetri\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in vuorokaudessa. Lis\u00e4ksi joka kolmas p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4ytyy olla lepop\u00e4iv\u00e4, koska muuten rasitus nousee pitk\u00e4n ajan kuluessa liian isoksi. Meren pinnan tasolta aloitettaessa akklimatisaatiojakson pituudella on ratkaiseva merkitys suorituskykyyn 8000 metrin korkeudessa. Lis\u00e4ksi liikkuminen useassa maassa ja vuoristossa eri toimijoiden kanssa sek\u00e4 vuoristos\u00e4\u00e4n vaihtelu ja terveystilanne asettavat logistisia haasteita akklimatisaation optimaaliselle toteutumiselle.<\/p>\n

(Happipulloilla kiivetess\u00e4 akklimatisaatiojakso on tyypillisesti 30 – 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.)<\/em><\/p>\n

2.2 Akklimatisaatiosuunnitelma<\/h3>\n

Yl\u00e4puolen excel-taulukossa n\u00e4et vuoden 2022 akklimatisaatiosuunnitelmani. Punainen ruutu ilmaisee korkeuteni vuorella sek\u00e4 etenemisen akklimatisaatiosuunnitelmassa. Kuvaajassa n\u00e4kyy vihre\u00e4ll\u00e4 toteutunut ja suunniteltu p\u00e4ivitt\u00e4inen nukkumiskorkeus. Violetilla on arvioimani 80 % akklimatisaatiok\u00e4yr\u00e4, joka nousee talven ja kev\u00e4\u00e4n edetess\u00e4 akklimatisaationousujen ja yl\u00e4vuoristoleirien rakentamisen yhteydess\u00e4 tasaisesti pitk\u00e4n ajan kuluessa. Olen konsultoinut muutamaan otteeseen l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Heikki Karista, joka piti suunnitelmaani hyv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Tavoitteena on saavuttaa huiputusvalmius 10.5. menness\u00e4, jolloin akklimatisaatiok\u00e4yr\u00e4n pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 6500 metrin korkeudessa. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti silloin on saavutettu huiputusvalmius nousta 8500 – 8849 metrin korkeudelle.<\/p>\n

Verkkosivun himalayadatabase.com tilastojen mukaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 4 – 11 p\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4ikkuna (vuoristos\u00e4\u00e4 huipulla -20 C, 10 m\/s) osuu talvikauden ja monsuunikauden v\u00e4liin ajankohdan 10. – 31.5. v\u00e4lille, parhaan p\u00e4iv\u00e4n\u00a0 ollessa useimmiten 23.5. Kyseist\u00e4 verkkosivua tutkimalla selvi\u00e4\u00e4 my\u00f6s, milloin huipulle kannattaa yritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Akklimatisaatiosuunnitelmassa on otettava huomioon logistiset rajoitteet ja haasteet. Esimerkiksi reitti base campista yl\u00f6sp\u00e4in avataan vasta 1.4., jolloin operaattori aloittaa toimintansa base campissa. Mahdollinen sairastuminen ja huono s\u00e4\u00e4jakso huhti-toukokuussa voi viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 akklimatisaatiota ja huiputusvalmiutta 1 – 2 viikolla, mik\u00e4 saattaa muodostaa ratkaisevan hidasteen ennen s\u00e4\u00e4ikkunan aukeamista huiputusyritykselle.<\/p>\n

Talven ja kev\u00e4\u00e4n edetess\u00e4 p\u00e4ivit\u00e4n akklimatisaatiosuunnitelmaa ja punaista ruutua akklimatisaatiosuunnitelmassa viikoittain, jolloin voi seurata operatiivista tilannettani huiputusmahdollisuuksien suhteen.<\/p>\n

2.3 Akklimatisaatiojakso alkaa<\/h3>\n

Tammikuussa alkaa 100 p\u00e4iv\u00e4n akklimatisaatiojakso Alpeilla, joka p\u00e4\u00e4ttyy huiputusvalmiuteen Nepalissa 10.5. Tervetuloa verkkosivuilleni uudelleen ja kerrothan my\u00f6s kaverille.<\/p>\n

Kiitos lukemisesta, ensi kerralla on jotain kevyemp\u00e4\u00e4 blogijuttua!<\/p>\n

3. Kyvykkyys – Onko olemassa sopeutumistekij\u00e4 X eli erityinen akklimatisaatiokyky?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

\u201dAkklimatisaatio tarkoittaa sopeutumista v\u00e4h\u00e4happiseen ilmaan, joka vaatii aikaa ja korkeutta sek\u00e4 mahdollisesti sopeutumistekij\u00e4\u00e4 X eli akklimatisoitumiskyky\u00e4.\u201d – Jussi Haikka<\/em><\/h4>\n

Kuluneen kolmen vuoden aikana olen kuullut, ett\u00e4 kunto eli hapenottokyky ei aina korreloi akklimatisaatiokyvyn kanssa. Toisaalta happi on samanlaista korkealla kuin matalalla ja tieteellisesti saman kehon hapenottokyky toimii samassa suhteessa vain hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 muutettaessa. Pohdinnaksi ja havaittavaksi j\u00e4\u00e4, onko olemassa akklimatisoitumiskyky eli sopeutumistekij\u00e4 X, joka on kehon kyky sopeutua ajan funktiona v\u00e4h\u00e4happiseen ilmaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 urheilija, jolla on suurempi hapenottokyky, jaksaa fyysisess\u00e4 rasituksessa paremmin, vaikka happea on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, mutta jos suuremmalla hapenottokyvyn omaavan urheilijan keho ei fysiologisesti sopeudu muuttuneisiin olosuhteisiin, niin akklimatisaatio on hitaampaa, joka muodostuu esteeksi nousta 8000 metrin yl\u00e4puolelle.<\/p>\n

\u201dVuorikiipeilyss\u00e4 8000 metrist\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in tarvitsee todenn\u00e4k\u00f6isesti kolmea eri tekij\u00e4\u00e4: hapenottokyky\u00e4, akklimatisaatiota ja mahdollisesti tekij\u00e4\u00e4 X, joka on akklimatisaatiokyky.\u201d – Jussi Haikka<\/em><\/h4>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen kautta on havaittu, ett\u00e4 akklimatisaatiojakson aikana nukkumiskorkeutta voi nostaa 250 – 300 korkeusmetri\u00e4 vuorokaudessa ja joka kolmas p\u00e4iv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla lepo. Akklimatisaatiota voi nopeuttaa tekem\u00e4ll\u00e4 akklimatisaationousuja liikkumalla noin 1000 – 2000 korkeusmetri\u00e4 nukkumiskorkeuden yl\u00e4puolella. Liikkuessa kehossa on luonnostaan v\u00e4h\u00e4happisempi tila kuin t\u00e4ysin levossa.<\/p>\n

Olen saanut tiedon, ett\u00e4 akklimatisaatiolahjakkuus 4800 metrin korkeudessa korreloi akklimatisaatiokyky\u00e4 Himalajalla. Omalla kohdalla en ole huomannut kolmen p\u00e4iv\u00e4n akklimatisoitumisen j\u00e4lkeen noustessa Mont Blancille mit\u00e4\u00e4n normaalista poikkeavaa, joten voin olettaa, ett\u00e4 kaikki sujuu ainakin 7100 – 8000 metrin korkeuteen ilman ongelmia, mutta siit\u00e4h\u00e4n se varsinainen loppuhaaste vasta alkaakin.<\/p>\n

\u201dAkklimatisaatiolahjakkuus 4800 metrin korkeudessa korreloi akklimatisaatiokyky\u00e4 Himalajalla.\u201d (tieteelliset artikkelit)<\/em><\/h4>\n

4. Vuoristos\u00e4\u00e4n vastustus<\/h2>\n

\"\"<\/h3>\n

 <\/p>\n

4.1 Ilmanpaine vaikuttaa hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ilmassa<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

4.2 Ilman l\u00e4mp\u00f6tila vaikuttaa hengityselinten toimintatehokkuuteen<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

4.3 Tuuli lis\u00e4\u00e4 lihasten hapen tarvetta<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

4.4 Lumisateet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t lihasten hapen tarvetta tai est\u00e4v\u00e4t vuorikiipeilyn<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

4.5 Reitit ja kiinte\u00e4t k\u00f6ydet<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

5. Lihasten energiataso<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

5.1 Kuorman kantamiskyky<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

5.2 Vuoristomyrskyst\u00e4 selviytymiskyky<\/h3>\n

(kirjoitan my\u00f6hemmin)<\/p>\n

 <\/p>\n

Copyright Jussi Haikka 2022<\/em><\/h4>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Akklimatisaatio Mount Everestin vuorikiipeily ilman lis\u00e4happea vaatii 70 ml\/kg\/min hapenottokyky\u00e4 ja 70 – 100 p\u00e4iv\u00e4n akklimatisaatiota isolla vuorella Moikka, t\u00e4ll\u00e4 kerralla blogin aihe pureutuu todellisten kest\u00e4vyysurheilijoiden ja tekniikan ihmelasten mielenkiinnon …<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":5055,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2278","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nAkklimatisaatio 70 - 100 pv - Jussi Haikka<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Akklimatisaatio 70 - 100 pv - Jussi Haikka\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Akklimatisaatio Mount Everestin vuorikiipeily ilman lis\u00e4happea vaatii 70 ml\/kg\/min hapenottokyky\u00e4 ja 70 – 100 p\u00e4iv\u00e4n akklimatisaatiota isolla vuorella Moikka, t\u00e4ll\u00e4 kerralla blogin aihe pureutuu todellisten kest\u00e4vyysurheilijoiden ja tekniikan ihmelasten mielenkiinnon ...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Jussi Haikka\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-03-10T15:33:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.jussihaikka.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/P1000101-scaled.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/\",\"name\":\"Akklimatisaatio 70 - 100 pv - Jussi Haikka\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.fi\\\/fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/08\\\/P1000101-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2022-03-11T12:14:14+00:00\",\"dateModified\":\"2024-03-10T15:33:18+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.fi\\\/fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/08\\\/P1000101-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.fi\\\/fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/08\\\/P1000101-scaled.jpg\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/akklimatisaatio\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Himalaja\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Retkikunnan suunnittelu vuodelle 2027 – 2028\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/himalaja\\\/sea-to-summit-suunnittelu\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Akklimatisaatio 70 – 100 pv\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/\",\"name\":\"Jussi Haikka\",\"description\":\"Do Not Fear - Just Believe\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.jussihaikka.com\\\/fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Akklimatisaatio 70 - 100 pv - Jussi Haikka","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Akklimatisaatio 70 - 100 pv - Jussi Haikka","og_description":"Akklimatisaatio Mount Everestin vuorikiipeily ilman lis\u00e4happea vaatii 70 ml\/kg\/min hapenottokyky\u00e4 ja 70 – 100 p\u00e4iv\u00e4n akklimatisaatiota isolla vuorella Moikka, t\u00e4ll\u00e4 kerralla blogin aihe pureutuu todellisten kest\u00e4vyysurheilijoiden ja tekniikan ihmelasten mielenkiinnon ...","og_url":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/","og_site_name":"Jussi Haikka","article_modified_time":"2024-03-10T15:33:18+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/www.jussihaikka.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/P1000101-scaled.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/","url":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/","name":"Akklimatisaatio 70 - 100 pv - Jussi Haikka","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.jussihaikka.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/P1000101-scaled.jpg","datePublished":"2022-03-11T12:14:14+00:00","dateModified":"2024-03-10T15:33:18+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.jussihaikka.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/P1000101-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.jussihaikka.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/P1000101-scaled.jpg"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/akklimatisaatio\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Himalaja","item":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Retkikunnan suunnittelu vuodelle 2027 – 2028","item":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/himalaja\/sea-to-summit-suunnittelu\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Akklimatisaatio 70 – 100 pv"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/#website","url":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/","name":"Jussi Haikka","description":"Do Not Fear - Just Believe","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2278"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9450,"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2278\/revisions\/9450"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jussihaikka.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}